Lupa innostua, lupa erehtyä, lupa luottaa!

Seison koulun pihassa, beige koululaukku olalla, käsi äidin kädessä ja katson pihalle kokoontuvia tulevia koulukavereita. Kaikilla tytöillä on punainen laukku, jonka minäkin olisin halunnut, mutta jostakin syystä äiti valitsi toisin. Pian maalaiskoulun rappusille ilmaantuu naishahmo - mieleni muistissa nutturapäinen ja karttakeppi kädessä, mikä ei oikeasti pidä paikkaansa, ja huomio erilaisesta laukustani kiinnittyy muualle.

Isoveljen mukana muutaman kerran kuunteluoppilaana käyneenä koulu tuntui tutulta eivätkä ne ihmisetkään kovin vieraita olleet. Silti muistikuvissani tuohon päivään liittyi jännitystä mutta samalla mieli oli luottavainen.

Koulun alkuun voi liittyä jännitystä niin pienillä kuin isoillakin oppijoilla, etenkin silloin, kun aiemmin tuttu ympäristö muuttuu toiseksi. Sama voi koskea myös opettajia. Uusi ympäristö, uusi yhteisö - uudesta on lupa innostua! On myös lupa luottaa, että kaikki menee hyvin.

Tänä päivänä puhumme paljon koulun toimintakulttuurista. Voisimmeko puhua myös koulun luottamuskulttuurista? Pienellä koululaisella on lupa luottaa koulun aikuisiin, siihen, että hänestä välitetään, häntä kuunnellaan ja hänet otetaan vakavasti. Näin oma turvallinen polku alkaa muotoutua, itseluottamus kasvaa ja luo tärkeää perustaa oppimiselle.

Sama pätee myös isompiin koululaisiin, lukiolaisiinkin. On helpottavaa muistaa, että koulussakin riität sellaisena kuin olet. Erityisesti silloin, kun huolet alkavat painaa mieltä ja asiat askarruttavat, tieto siitä, että voit ottaa asian esille ja tulla kuulluksi, ymmärretyksi ja autetuksi, luo turvallisuuden tunnetta ja luottamusta.

Luottamus syntyy vuorovaikutuksessa. Useimmiten se kehittyy hiljaa, tiedostamatta. Mutta luottamusta voi myös rakentaa. Kun kehitämme koulun toimintakulttuuria, voimme kehittää myös koulun luottamuskulttuuria. Usein se tarkoittaa dialogia, ihmisenä kohtaamista, merkitykselliseksi tulemista toinen toisellemme.

Koululaiselle on myös merkityksellistä, miten kotona puhutaan koulusta ja miten koulussa suhtaudutaan kotiin ja vanhempiin. Kasvatuksen perusta on kodissa. Kun koulu alkaa, koti saa koulusta kasvatuskumppanin. Edessä on monien vuosien yhteinen taival, jossa keskinäisellä kunnioituksella ja luottamuksella on merkittävä rooli. Lapsen korvissa on iso merkitys sillä, puhummeko toisistamme arvostavasti vai vähättelevästi.

Koulun arki poikkeaa suuresti siitä, mitä se oli silloin, kun tuo beigelaukkuinen tyttö aloitteli koulupolkuaan ja hyvä niin! Meitä on viime vuosina kehotettu kouluissa hyppäämään ja loikkaamaan. On lupa kokeilla, erehtyä ja innostua. Arjessa asiat joskus menevät solmuun. Luottamuksen ilmapiirissä on turvallista kompuroida, avata solmuja ja jatkaa matkaa. Koulussa kaikilla on oikeus luottaa siihen, että koulun luottamuskulttuuri mahdollistaa tämän!

Leena Auvinen
Kuopion kaupungin opetusjohtaja

Lyhennelmä kaupunginjohtaja Jarmo Pirhosen Snellmanin päivän puheesta

Kuva Risto Vuori

Vietämme tänä vuonna poikkeuksellisesti Snellmanin päivän juhlaa vähän etuajassa. Tilaisuus osuu kuitenkin sopivasti liputuspäiväksi Eurooppa-päiväksi. Vaikka Snellmania pidetäänkin suomalaisuuden rakentamisen kulmakivenä, on hyvä muistaa hänen ammentaneen ajattelunsa Euroopan tapahtumista ja aatteista.

Snellman kierteli Eurooppaa kuten interreilaajat tekevät nykyisin. 1841 hän teki kiertomatkan Müncheniin, Wieniin, Prahaan, Dresdeniin, Leipzigiin ja Berliiniin. Ilmeisesti kyseiset paikat eivät tuolloinkaan olleet Kuopion veroisia, sillä 1843 Snellman päätti muuttaa Kuopioon. Täällä hän sovelsi Suomen oloihin tshekkien, irlantilaisten ja unkarilaisten kansallisuusaatteiden herättämiä keskusteluja, lisäten niihin Savon olosuhteista saamiaan vaikutteita ja inspiraatiota.

Nyt yli 170 vuotta myöhemmin Euroopan unionin komissio suunnittelee ilmaisia interrail-lippuja eurooppalaisille 18-vuotiaille, jotta heillä olisi mahdollisuus nähdä kotimaanosaansa. Snellman olisi ylpeä.

Vaikka Kuopiossakin asuneen, tunnustetun suomalaisen suurmiehen, Johan Vilhelm Snellmanin syntymästä on kulunut jo yli kaksisataa vuotta, hänen ajattelunsa ja yhteiskuntafilosofiansa tuntuu palaavan aina uudestaan ajankohtaiseksi – ja aivan tavanomaisessa, arkipäiväisessä päätöksenteossa.
Snellman oli kansakunnan rakentaja, joka katsoi että riittävällä urheudella, yhtenäisyydellä ja sivistyksellä kansamme voi ottaa kohtalonsa omiin käsiinsä ja päättää tulevaisuudestaan itsenäisesti.

Yhteiskunnan roolissa Snellman painotti kahta asiaa: Oli panostettava sivistykseen ja elinkeinoelämän kehitykseen. Nämä kaksi tekijää Snellman nosti ylitse muiden ratkaiseviksi seikoiksi kansakunnan kohtalon kannalta.

Kuopion kaupungin näkökulmasta elämme juuri nyt snellmanilaisella vedenjakajalla: Jos sote- ja maakunta-uudistus toteutetaan suunnitelmien mukaan ja sosiaali- ja terveydenhuolto siirtyy kunnilta maakuntien vastuulle, pelkistyy kuntaorganisaatio ”snellmanilaiseksi”. Tehtävissä korostuvat erityisesti sivistys ja elinvoima – juuri samat asiat, jotka Snellmankin määritteli ratkaisevan tärkeiksi! Suomalainen kuntakenttä on siis astumassa uuteen aikaan, suorastaan historiallisella harppauksella.

Olemme varautumassa tähän mm. muokkaamalla Kuopion kaupungin organisaatiota sellaiseen muotoon, että olemme mahdollisimman valmiita uuteen tehtäväkenttään, kun maakuntauudistus tulee voimaan.

Tulevaisuuteen meitä ohjaa uusi strategia. Kuopion visio 2030 on Hyvän elämän pääkaupunki – terveyttä, elinvoimaa ja arjen rikkautta. Toimintatapamme on lupa tehdä toisin, avoimesti, innostavasti, yhdessä, asukasta varten.

Hienointa strategiassa on mielestäni se, että se on tehty kuuntelemalla herkällä korvalla kuopiolaisten asukkaiden ja yritysten mielipiteitä ja näkemyksiä. Siksi toivonkin, ettei strategiamme jää vain Kuopion kaupunkiorganisaatiota ohjaavaksi, vaan että kaikki kuopiolaiset voivat kokea sen  omakseen.

Meillä jokaisella on oma mielikuvamme siitä, mitä on hyvä elämä. Kun kysymme itseltämme ”Millaista elämää tahdon elää”, yhdelle voi mieleen tulla harrastukset ja mahdollisuus toteuttaa itseään, toiselle perheen ja ystävien kesken vietetty yhteinen aika ja kolmannelle mielenkiintoiset työtehtävät ja mahdollisuus päästä omalla urallaan eteenpäin.

Vaikka jokainen painottaa itselleen sopivaa, hyvää elämää eri tavalla ja jokainen teemme omat valintamme, tietyt asiat ovat yhteisiä meidän kaikkien hyvän elämän ajatuksille. Joidenkin perusedellytysten on täytyttävä, jotta voimme tavoitella niitä ihanteita ja päämääriä, joita elämälle yleensä asetamme.

Hyvän elämän pääkaupunkina korostamme terveyttä, elinvoimaa ja arjen rikkautta kaikessa toiminnassa. Mahdollisuus liikkua on ehdottomasti yksi edellytys, joka kuuluu hyvään elämään. Ja ruumiin harjoituksen rinnalla on muistettava hengen ravinto, eli mahdollisuus nauttia kulttuurista ja tapahtumista. Tapahtumatarjonta Kuopiossa onkin monipuolista ja ympärivuotista.

Kulttuurielämä kaupungissamme on vireää ja kehitämme elinvoimaista kaupunkikeskustaa ja monimuotoista kaupunkikulttuuria sallimalla ja rohkaisemalla uusien ilmiöiden ja tapahtumien luomista. Sitä tarkoittaa johtoajatuksemme ”lupa tehdä toisin”.

Hyvinvointi, paras kasvuympäristö lapsille, luonnonläheisyys, yhdessä tekeminen ja yhteisöllisyys ovat meille tärkeitä. Nämä pehmeät arvot tukevat kovia tavoitteita. Olemme valinneet tieksemme kestävän kasvun, mikä tarkoittaa uusia työpaikkoja, uusia asuntoja, uusia asukkaita, uusia palveluita.

Kuopion strategia vuoteen 2030 velvoittaa kaupungin päättäjät ja henkilöstön huolehtimaan siitä, että Kuopiossa on hyvä yrittää. Yritysten toimintaympäristö on kunnossa, yritysten palvelut ovat kattavat ja sujuvat. Erityisen tärkeää on, että työssäkäyntialueellamme on osaavaa työvoimaa. Kuopion tulevaisuuden kasvu ja menestys perustuu osaamiselle. Snellmanilainen perintö kantaa ja siinä ovat äärettömän tärkeässä roolissa alueemme oppilaitokset. Meillä on syytä olla ylpeitä tänne keskittyneestä osaamisesta. Esimerkiksi Kuopion terveys-, ympäristö- ja hyvinvointiosaaminen on kansainvälisesti tunnustettua.

Snellman oli oman aikansa radikaali, joka ajoi tavoitteita, jotka näyttäytyivät hänen omille aikalaisilleen lähes mahdottomilta. Sittemmin monet tavoitteet on saavutettu ja niistä on tullut arkipäivää. Hoitakaamme omia arkipäivän askareitamme, olivatpa ne opiskelua, työtä tai yrittämistä, samalla innokkuudella, luovuudella ja periksi antamattomuudella, kuin Snellman aikanaan.

Puhe on pidetty 9.5. Snellmanin päivän juhlassa. Snellmanin päivää vietetään 12.5.

Yhdessä kohti hyvän elämän pääkaupunkia

Kaupunginjohtaja Jarmo Pirhonen
aloitti kautensa keskustelemalla
kuopiolaisten kanssa Kohtaamossa.

Olen aloittanut tänään 1.2. Kuopion kaupunginjohtajana. Tartun tehtävääni innostuneesti, luottavaisesti ja vastuuta tuntien. Pääsen aloittamaan tilanteessa, jossa vuosien ja vuosikymmenten työn jälkeen Kuopion mahdollisuudet avautuvat edessämme parempina kuin ehkä koskaan historiansa aikana.

Kuopion strategia vuoteen 2030 antaa suuntaviivat kaupungin kehittämiseen. Kuopiolainen toimintatapa on lupa tehdä toisin. Toimimme avoimesti, innostavasti, yhdessä ja asukasta varten.  Vaaleilla valitut päättäjämme ja kaupungin henkilökunta ovat vahvasti sitoutuneet visioomme ”Hyvän elämän pääkaupunki - terveyttä, hyvinvointia ja arjen rikkautta”. Hyvä yhteishenki ja poliittinen kulttuuri ovat vankka pohja tulevaisuutta rakennettaessa. Hienointa strategiassa on mielestäni kuitenkin se, että se on tehty yhdessä kuopiolaisten kanssa.

Kuopion uusi strategia on muotoiltu aikaan sopivaksi. Kaupungin toiminta on mahdollistavaa, mutta ei asukkaan puolesta tekevää. Tämä näkyy myös kaupungin toiminta-ajatuksessa ”Kuopio kumppaneineen mahdollistaa kestävän kasvun ja hyvän elämän”.

Kuopio on valtakunnallinen kasvuveturi, jossa kaupunkikeskus ja laajat maaseutumaiset alueet kehittyvät omine vahvuuksineen. Kestävän kasvun lähtökohtana on vahva työpaikkakasvu. Strategiamme velvoittaa kaupungin päättäjät ja henkilöstön huolehtimaan siitä, että Kuopiossa on hyvä elää ja yrittää. Yritysten toimintaympäristö on kunnossa, niiden palvelut kattavat ja sujuvat.

Erityisen tärkeää on, että työssäkäyntialueellamme on osaavaa työvoimaa. Voimme syystä olla ylpeitä kansainvälisesti tunnustetusta Kuopion terveys-, ympäristö- ja hyvinvointiosaamisesta. Huippuosaajina toimivat Itä-Suomen yliopisto, Savonia ammattikorkeakoulu ja tutkimuslaitokset sekä alueen yritykset.

Uudesta, älykkäästä Savilahden kaupunginosasta on rakentumassa kansainvälisesti kiinnostava ja haluttu asuin-, opiskelu ja työssäkäyntialue. Savilahden laaja ja monipuolinen osaamiskeskittymä tuottaa innovaatioita ja jalostaa niistä uusia sovelluksia ja uutta liiketoimintaa alueelle.

Hyvän elämän pääkaupunki korostaa terveyttä, elinvoimaa ja arjen rikkautta kaikessa toiminnassa. Omasta kunnosta huolehtimisen rinnalla on hyvä muistaa hengenravinto eli mahdollisuus nauttia kulttuurista ja tapahtumista. Kulttuurielämä kaupungissamme on monipuolista. Kehitämme edelleen elinvoimaista kaupunkikeskustaa ja monimuotoista kaupunkikulttuuria sallimalla ja rohkaisemalla uusien ilmiöiden ja tapahtumien luomista.


Jarmo Pirhonen
Kuopion kaupunginjohtaja

Lisätietoa Kuopion kaupungin strategiasta: https://www.kuopio.fi/fi/strategia