Sivut

keskiviikko 9. toukokuuta 2018

Lyhennelmä kaupunginjohtaja Jarmo Pirhosen Snellmanin päivän puheesta

Kuva Risto Vuori
Vietämme tänä vuonna poikkeuksellisesti Snellmanin päivän juhlaa vähän etuajassa. Tilaisuus osuu kuitenkin sopivasti liputuspäiväksi Eurooppa-päiväksi. Vaikka Snellmania pidetäänkin suomalaisuuden rakentamisen kulmakivenä, on hyvä muistaa hänen ammentaneen ajattelunsa Euroopan tapahtumista ja aatteista.

Snellman kierteli Eurooppaa kuten interreilaajat tekevät nykyisin. 1841 hän teki kiertomatkan Müncheniin, Wieniin, Prahaan, Dresdeniin, Leipzigiin ja Berliiniin. Ilmeisesti kyseiset paikat eivät tuolloinkaan olleet Kuopion veroisia, sillä 1843 Snellman päätti muuttaa Kuopioon. Täällä hän sovelsi Suomen oloihin tshekkien, irlantilaisten ja unkarilaisten kansallisuusaatteiden herättämiä keskusteluja, lisäten niihin Savon olosuhteista saamiaan vaikutteita ja inspiraatiota.

Nyt yli 170 vuotta myöhemmin Euroopan unionin komissio suunnittelee ilmaisia interrail-lippuja eurooppalaisille 18-vuotiaille, jotta heillä olisi mahdollisuus nähdä kotimaanosaansa. Snellman olisi ylpeä.

Vaikka Kuopiossakin asuneen, tunnustetun suomalaisen suurmiehen, Johan Vilhelm Snellmanin syntymästä on kulunut jo yli kaksisataa vuotta, hänen ajattelunsa ja yhteiskuntafilosofiansa tuntuu palaavan aina uudestaan ajankohtaiseksi – ja aivan tavanomaisessa, arkipäiväisessä päätöksenteossa.
Snellman oli kansakunnan rakentaja, joka katsoi että riittävällä urheudella, yhtenäisyydellä ja sivistyksellä kansamme voi ottaa kohtalonsa omiin käsiinsä ja päättää tulevaisuudestaan itsenäisesti.

Yhteiskunnan roolissa Snellman painotti kahta asiaa: Oli panostettava sivistykseen ja elinkeinoelämän kehitykseen. Nämä kaksi tekijää Snellman nosti ylitse muiden ratkaiseviksi seikoiksi kansakunnan kohtalon kannalta.

Kuopion kaupungin näkökulmasta elämme juuri nyt snellmanilaisella vedenjakajalla: Jos sote- ja maakunta-uudistus toteutetaan suunnitelmien mukaan ja sosiaali- ja terveydenhuolto siirtyy kunnilta maakuntien vastuulle, pelkistyy kuntaorganisaatio ”snellmanilaiseksi”. Tehtävissä korostuvat erityisesti sivistys ja elinvoima – juuri samat asiat, jotka Snellmankin määritteli ratkaisevan tärkeiksi! Suomalainen kuntakenttä on siis astumassa uuteen aikaan, suorastaan historiallisella harppauksella.

Olemme varautumassa tähän mm. muokkaamalla Kuopion kaupungin organisaatiota sellaiseen muotoon, että olemme mahdollisimman valmiita uuteen tehtäväkenttään, kun maakuntauudistus tulee voimaan.

Tulevaisuuteen meitä ohjaa uusi strategia. Kuopion visio 2030 on Hyvän elämän pääkaupunki – terveyttä, elinvoimaa ja arjen rikkautta. Toimintatapamme on lupa tehdä toisin, avoimesti, innostavasti, yhdessä, asukasta varten.

Hienointa strategiassa on mielestäni se, että se on tehty kuuntelemalla herkällä korvalla kuopiolaisten asukkaiden ja yritysten mielipiteitä ja näkemyksiä. Siksi toivonkin, ettei strategiamme jää vain Kuopion kaupunkiorganisaatiota ohjaavaksi, vaan että kaikki kuopiolaiset voivat kokea sen  omakseen.

Meillä jokaisella on oma mielikuvamme siitä, mitä on hyvä elämä. Kun kysymme itseltämme ”Millaista elämää tahdon elää”, yhdelle voi mieleen tulla harrastukset ja mahdollisuus toteuttaa itseään, toiselle perheen ja ystävien kesken vietetty yhteinen aika ja kolmannelle mielenkiintoiset työtehtävät ja mahdollisuus päästä omalla urallaan eteenpäin.

Vaikka jokainen painottaa itselleen sopivaa, hyvää elämää eri tavalla ja jokainen teemme omat valintamme, tietyt asiat ovat yhteisiä meidän kaikkien hyvän elämän ajatuksille. Joidenkin perusedellytysten on täytyttävä, jotta voimme tavoitella niitä ihanteita ja päämääriä, joita elämälle yleensä asetamme.

Hyvän elämän pääkaupunkina korostamme terveyttä, elinvoimaa ja arjen rikkautta kaikessa toiminnassa. Mahdollisuus liikkua on ehdottomasti yksi edellytys, joka kuuluu hyvään elämään. Ja ruumiin harjoituksen rinnalla on muistettava hengen ravinto, eli mahdollisuus nauttia kulttuurista ja tapahtumista. Tapahtumatarjonta Kuopiossa onkin monipuolista ja ympärivuotista.

Kulttuurielämä kaupungissamme on vireää ja kehitämme elinvoimaista kaupunkikeskustaa ja monimuotoista kaupunkikulttuuria sallimalla ja rohkaisemalla uusien ilmiöiden ja tapahtumien luomista. Sitä tarkoittaa johtoajatuksemme ”lupa tehdä toisin”.

Hyvinvointi, paras kasvuympäristö lapsille, luonnonläheisyys, yhdessä tekeminen ja yhteisöllisyys ovat meille tärkeitä. Nämä pehmeät arvot tukevat kovia tavoitteita. Olemme valinneet tieksemme kestävän kasvun, mikä tarkoittaa uusia työpaikkoja, uusia asuntoja, uusia asukkaita, uusia palveluita.

Kuopion strategia vuoteen 2030 velvoittaa kaupungin päättäjät ja henkilöstön huolehtimaan siitä, että Kuopiossa on hyvä yrittää. Yritysten toimintaympäristö on kunnossa, yritysten palvelut ovat kattavat ja sujuvat. Erityisen tärkeää on, että työssäkäyntialueellamme on osaavaa työvoimaa. Kuopion tulevaisuuden kasvu ja menestys perustuu osaamiselle. Snellmanilainen perintö kantaa ja siinä ovat äärettömän tärkeässä roolissa alueemme oppilaitokset. Meillä on syytä olla ylpeitä tänne keskittyneestä osaamisesta. Esimerkiksi Kuopion terveys-, ympäristö- ja hyvinvointiosaaminen on kansainvälisesti tunnustettua.

Snellman oli oman aikansa radikaali, joka ajoi tavoitteita, jotka näyttäytyivät hänen omille aikalaisilleen lähes mahdottomilta. Sittemmin monet tavoitteet on saavutettu ja niistä on tullut arkipäivää. Hoitakaamme omia arkipäivän askareitamme, olivatpa ne opiskelua, työtä tai yrittämistä, samalla innokkuudella, luovuudella ja periksi antamattomuudella, kuin Snellman aikanaan.

Puhe on pidetty 9.5. Snellmanin päivän juhlassa. Snellmanin päivää vietetään 12.5.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti