Sivut

perjantai 9. kesäkuuta 2017

TOPI -tiimin esittely jatkuu!

SOILI


Kuka olet?


Olen TOPI -hankkeen projektisihteeri Soili Tiitinen, koulutukseltani merkonomi.  Nuorempana tein myyntityötä ja pidin asiakaspalvelusta. Mihinkään toimistotyöhön en kuvitellut koskaan meneväni, mutta niin vain kävi että nyt suurin osa työkokemuksestani on kertynyt erilaisista sihteerin tehtävistä. Aikoinaan yliopistolla päädyin lähinnä vahingossa EU-rahoitteisten hankkeiden maailmaan ja sitä kautta kokemukseni kasvoi projektityöhön.  Yliopiston ja ELY:n jälkeen olen nyt Kuopion kaupungin projektissa mukana.


Mikä on tehtäväsi TOPI -tiimissä?

Työtehtäväni koostuu hankkeen hallinnollisista asioista, esimerkiksi laskujen käsittely, kirjanpidon seuranta, maksatushakemusten laadinta sekä erilaisten asiakasseurantatietojen kerääminen.


Millaisella ajatuksella teet tätä työtä?


Olen itsekin ollut työttömänä aina välillä ja toivon todella että tämän hankkeen kautta moni pääsee elämässä eteenpäin ja löytää uusia vaihtoehtoja. Maailma muuttuu ja siinä mukana työt sekä niiden etsintätavat.


Miten vietät mieluiten vapaa-aikaasi?


Kissarakkaana otimme perheeseemme löytöeläinpaikasta tyttökissan ja myöhemmin toisen sen kaveriksi. Tämä toinen kuitenkin kuoli äkillisesti muutaman vuoden ikäisenä ja arvelimme vanhemman kissan tarvitsevan uuden kaverin. Sellaisen saimmekin jälleen löytöeläinpaikasta. Tämä kissa kuitenkin osoittautui kolliksi, joka ei kaveria kaipaa. Joten nyt vapaa-aika kuluukin kahden kissan tuomarina ja näiden erillään pitämisestä. Periksi ei kuitenkaan anneta, kaksi vuotta on mennyt. Ehkä jonain päivänä ne ovat kavereita tai sitten ei, mutta hylätä ei koskaan.

Mikä on mottosi?


"Keskeltä vaikeuksia löytyy mahdollisuus" - Albert Einstein



Ja viimeiseksi: Pyysin sinua valitsemaan kuvan, joka jollakin tavalla kuvastaa sinua. Miksi valitsit juuri tämän, alla olevan, kuvan?


Joskus on pitänyt katsoa vähän kauemmaksi ja lähteä niistä turvallisista ympyröistä saavuttaakseen jotain uutta. Tätä ajatusta pitää toteuttaa vielä aika ajoin, ettei jää paikoilleen.




Kuva: www.pixabay.com







perjantai 3. helmikuuta 2017

TOPI -blogi starttaa!



Hyvät lukijat, tämä on TOPI -blogin syntymäpäivä!

Olen Itkosen Laura, TOPI–työelämään ohjaavat palvelut -hankkeen projektipäällikkö ja tässä ensimmäisessä blogikirjoituksessani kerron teille, mistä TOPI -hankkeessa on kyse.

TOPI–työelämään ohjaavat palvelut -hankkeen päämääränä on pitkäaikaistyöttömyyden hillitseminen. TOPI -hankkeen tavoitteena on luoda räätälöityjä työllistymis- ja kouluttautumismahdollisuuksia pidempään työttömänä olleille henkilöille sekä vahvistaa ja monipuolistaa työnantajien kanssa tehtävää yhteistyötä. Hankkeen toimenpiteitä ovat henkilöasiakkaiden työhönvalmennus ja uravalmennus sekä hankkeen omana toimintana että ostopalveluna, ja työnantajien kanssa tehtävä yhteistyö. Hankkeeseen kuuluu myös rinnakkaishanke, jossa on palkkatukirahaa hankkeen asiakkaiden työllistymisen tueksi.

Hankkeen kohderyhmän muodostavat 30 - 59 -vuotiaat työkykyiset ja työhön motivoituneet työnhakijat, joiden työttömyys on jatkunut yli 12 kuukautta tai vähintään 12 kuukautta 16 kuukauden aikana. Kohderyhmään kuuluvat myös ne nuoret, joiden työttömyys on pitkittynyt ja jotka eivät kuulu Nuoret Duuniin -hankkeen kohderyhmään. Hankkeen kohderyhmään eivät kuulu monialaisen yhteispalvelun piiriin kuuluvat asiakkaat.

Henkilöasiakkaat ohjautuvat hankkeeseen TE -palvelujen kautta. Hankkeessa palvellaan hankeaikana 720 henkilöasiakasta. Hankkeen tuloksena hankkeen kohderyhmän työllistymismahdollisuudet paranevat. Työnantajien kanssa tehtävän yhteistyön tuloksena hankkeessa mukana olevien kuntien työllisyyspalveluilla on käytössään vahvat ja monipuoliset työnantajaverkostot sekä joustavat ja nykyaikaiset toimintamallit työnantajayhteistyön tekemiseen.

TOPI -hankkeessa työskentelee tällä hetkellä viisi työntekijää: projektipäällikkö, projektisihteeri, kaksi työhönvalmentajaa sekä yritysyhteistyökoordinaattori. TOPI -hanke laajenee parhaillaan Siilinjärvelle, Suonenjoelle ja Tuusniemelle, mikä tarkoittaa sitä, että hanketiimiä tullaan lähiaikoina vielä vahvistamaan. Hanke toimii kiinteänä osana hankkeessa mukana olevien kuntien työllisyyspalveluja ja tavoitteena on, että hankkeen toimintamallit jäävät elämään osaksi alueen työllisyyspalveluja.

Hanke toteutetaan 1.1.2016 - 30.6.2018 ja kyseessä on Etelä-Savon ELY- keskuksen osarahoittama Euroopan sosiaalirahaston (ESR) hanke. Rahoitukseen osallistuvat myös Kuopio, Siilinjärvi, Suonenjoki ja Tuusniemi.  Hankkeen kustannusarvio on 1,8 miljoonaa euroa. Hanketta hallinnoi Kuopion kaupunki.

Tämän blogin tarkoituksena on kertoa teille, hyvät lukijat, TOPI -hankkeessa tehtävästä työstä. Meillä TOPI -tiimiläisillä, yhdessä eri yhteistyötahojemme kanssa, on tärkeä tehtävä työllisyyden edistämisessä ja haluamme, että mahdollisimman moni teistä pääsee seuraamaan hankematkaamme tästä eteenpäin.

 Lämpimästi tervetuloa TOPI:n matkaan!

Laura

tiistai 31. tammikuuta 2017

WHO-yhteistyöstä eväitä arkipäivän hyvinvointiin



Kuopion kaupunginjohtaja Petteri Paronen
Kuopio on kansainvälinen kaupunki ja yhteistyö yli maamme rajojen on täällä arkipäivää. Kansainvälisiltä kumppaneiltamme ja verkostoiltamme pyrimme oppimaan ja siirtämään parhaita mahdollisia toimintamalleja käytäntöön, jotta voimme kehittää omaa työtämme ja toimintaamme Kuopiossa. Tavoitteena on uutta oppimalla turvata kuopiolaisille parhaat mahdolliset edellytykset edistää omaa ja läheistensä hyvinvointia.

Yksi tärkeimmistä kansainvälisistä verkostoista Kuopion kaupungille on YK:n alainen, kansainvälinen terveysjärjestö WHO (World Health Organization). Kuopio on ollut mukana WHO:n Euroopan verkostossa vuodesta 2005 alkaen. Keskeisin toimintafoorumi WHO:n piirissä meille on eurooppalaisten kaupunkien yhteistyöverkosto, joka on toiminut vuodesta 1988 lähtien.
Verkosto toimii foorumina, jonka toimintamuotoina ovat tapaamiset ja kokemustenvaihto, yhteiset toimintapolitiikat, projektit, hankkeet ja partnerit. Kuopio edustaa Suomea WHO:n Healthy Cities –verkostossa, toinen mukana oleva suomalaiskaupunki on Turku. Määritelmän mukaan Healthy City –kaupunki on kaupunki…
  •  joka asettaa asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden päätöksenteossaan keskeiselle paikalle
  • joka etsii aktiivisesti ratkaisuja asukkaiden fyysisen, psyykkisen, sosiaalisen ja asuinympäristön hyvinvoinnin edistämiseksi
  • jossa hyvinvointi on luonnollinen osa kaupungin kehittämistä

Kuopio sopii tähän määritelmään hyvin, koska kaikki mainitut kriteerit ovat meille arkipäivää. Vaihdamme kuukausittain verkostokumppaniemme kanssa tietoa ja ajatuksia teemoista, jotka koskettavat kaupungin asukkaiden hyvinvointia. Koordinaattorien tapaamisten välillä verkostossa kulkee uutiskirje, jossa verkostokaupungit voivat kertoa toisilleen omista käytännöistään ja tapahtumistaan. Näin hyviksi havaitut käytännöt voidaan paikallisesti soveltaen jalkauttaa muihinkin kaupunkeihin.

Tahdomme entisestään syventää WHO:n verkostoissa tehtävää yhteistyötä lisäämällä oppimista muilta kaupungeilta ja kertomalla aktiivisesti omista oivalluksistamme ja saavutuksistamme muille. Kuopion edustus on kutsuttu jäseneksi WHO:n political vision groupiin. Se on kahdeksasta verkostokaupunkien kaupunginjohtajista ja WHO:n asiantuntijoista koostuva ryhmä, jonka tehtävänä on valmistella uutta WHO:n terveet kaupungit –strategiaa ja tukea sen viemistä paikalliselle tasolle.

Kutsu hyvin valikoituun ryhmään on myös kunnianosoitus sille pitkäjänteiselle, korkealaatuiselle ja sitoutuneelle työlle, jolla kuopiolaiset toimijat ovat osallistuneet WHO:n kehittämistyöhön. Seuraava merkittävä tapahtuma on maaliskuussa Pecsissä Unkarissa pidettävä konfernessi, johon Kuopiosta on hyväksytty kahdeksan posteriesitystä ja kolme abstraktia suulliseen esitykseen.

Kansainväliset yhteydet ovat välttämättömiä kuopiolaisen asiantuntemuksen edelleen kehittämiselle ja uuden oppimiselle. Pidetään kanavia maailmalle auki ja hyödynnetään WHO:lta ja verkostokaupunkien asiantuntijoilta saadut opit Kuopion arkipäivässä.

Petteri Paronen

keskiviikko 28. joulukuuta 2016

Kuopio ja Juankoski aloittavat vuoden 2017 yhdessä

Kuopion kaupunginjohtaja Petteri Paronen
Vuosi 2017 alkaa merkittävällä kuntarakenteen muutoksella, kun kunnanraja Kuopion ja Juankosken välillä häviää ja kaksi kaupunkia jatkavat matkaa yhdessä. Juankoskelaisten ja kuopiolaisten yhteisestä tahdosta ja myös valtion toimesta syntynyt päätös jatkaa yhtenä kaupunkikokonaisuutena siunattiin molempien kaupunkien valtuustoissa.

Yhteinen taipale ja yhteinen työ on alkanut jo vuonna 2016, kun Kuopion kaupunginvaltuustoon tuli uusina, täysivaltaisina jäseninä seitsemän valtuutettua Juankosken kaupungista. Näin valtuustot muodostivat kuntarakennelain ja yhdistymissopimuksen mukaisesti ns. osayhteisvaltuuston. Työ on alkanut rakentavassa ja eteenpäin katsovassa hengessä. Huhtikuun 2017 kunnallisvaaleissa unohdetaan menneet kuntien rajat ja valitaan yksi ja yhtenäinen kaupunginvaltuusto koko Kuopion alueelta.
On tärkeää pitää mielessä, että vaikka kuntaraja poistuu, Juankoski säilyy kuitenkin Juankoskena. Juankoskelaiset voivat yhä vaikuttaa Juankosken asioihin ja Juankoski tulee edelleen olemaan asukkaidensa näköinen.
Pitäjäraadit toteuttamaan lähidemokratiaa
Eräs tapa, jolla juankoskelaiset voivat vaikuttaa asuinalueensa asioihin tulevat olemaan huhtikuun kunnallisvaalien jälkeen perustettavat pitäjäraadit. Kuopion kaupungin strategiassa 2020 yksi keskeinen tavoite on asukkaiden ja järjestöjen ottaminen mukaan kaikkeen suunnitteluun, toimintaan ja päätöksentekoon.
Kuopion kaupungin valmisteleman lähidemokratiamallin mukaisesti Kuopion kaupungin kuntaliitosalueille (Riistavesi, Vehmersalmi, Karttula, Nilsiä, Maaninka ja Juankoski) perustetaan pitäjäraadit.
Pitäjäraadin tehtävänä on edistää alueen asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia sekä alueen kehittymistä. Ne tarjoavat alueen asukkaille väylän kehittää alueensa palveluita, demokratiaa ja yrittäjyyttä.
Pitäjäraatien toiminta käynnistetään uuden valtuustokauden alussa 1.6.2017 lukien. Pitäjäraadit valitaan alueellisissa pitäjäkokouksissa heti kunnallisvaalien jälkeen. Tulevaisuuden visioissa pitäjäraativerkosto voisi kenties ottaa vahvemmin roolia alueen asukkaiden hyvinvoinnin edistämisessä.

Lämpimästi tervetuloa osaksi Kuopiota kaikille juankoskelaisille. Ja oikein hyvää ja onnellista uutta vuotta 2017 kaikille kuopiolaisille, niin uusille kuin vanhoillekin!